Kävimme eräänä helmikuisena päivänä jäällä luistelemassa. Kolasimme itse lumet pois, vaikka epäilyjä
olikin, että jää on liian rakeista, ettei siinä pysty luistelemaan. Mutta
hahaa, näytimme että pystyy! Jää oli kuin olikin tarpeeksi sileää, että siinä pystyi
luistelemaan oikein hyvin, paitsi että keskellä jäätä oli kolme jalanjälkeä,
mutta eivät ne meidän menoa haitanneet.
Kun olimme
kolanneet lumet pois, kaikilla oli hirveä hiki ja hymy naamalla. Osa aloitti
luistelemalla ja osa lumikengillä. Anna (opettaja) aloitti näyttämällä meille
erilaisia hyppyjä ja piruetteja. Kaikilla oli vähän epäilevät ajatukset, kun
kukaan ei ollut luistellut todella pitkään aikaa, mutta kaikki pysyivät hyvin
pystyssä. Horjahtamisia oli kuitenkin aika paljon… Lopuksi Anna opetti meille
takaperin sirklausta ja yhden hypyn.
Ajatuksia: Oli hauskaa, tosi kivaa, kaikilla
oli mukavaa, epäröimistä kuinka monta kertaa kaatuu, arvelutti millaista tulisi
olemaan, olisiko järven alla kaloja ja näkyisivätkö ne, oliko jää tarpeeksi
paksua, oli jännää nähdä lehdet jään läpi ja tilaa olisi voinut olla enemmän,
oli kivaa luistella luonnon helmassa.
ILOISET VILLIT eli LOP13